lauantai 13. helmikuuta 2016

Avoin kirje Ylen hallintoneuvostolle!

Ylen pitäisi olla demokraattisessa eli poliittisessa valvonnassa, mitä valvontaa käytännössä edustaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto, mutta onko todella näin?
Ensinnäkin lupamaksut on poistettu, joten suora kansalaisten vaikutusmahdollisuus äänestää jaloillaan ja siis olla maksamatta lupamaksuja, on nyt poissa. Näin valta on etäännytetty kansasta kahden väliportaan taakse. Kysymys kuuluu onko hallintoneuvostossa istuvilla poliitikoilla todella intressi valvoa, että kansalaisten ääni kuluu Ylessä? Sanon, että ei. Tämä siitä syystä, että poliitikkojen ensisijainen etu on mielistellä Yleä ja sen toimittajia, koska vain siten he pääsevät itse esille Ylen kanavilla. Poliitikothan suorastaan taistelevat paikasta auringossa, koska esilläolo on uudelleen valinnan ehto. Puolueet kyllä pitävät huolen, että eri ryhmittymät ovat tasapuolisesti esillä poliittisissa ja vaaliohjelmissa, mutta entä kansalaiset ja heidän intressinsä? Niitä ei tällä hetkellä kukaan puolusta eikä valvo, vaan Yle ja toimittajat, omien intressiensä mukaisesti, voivat käytännössä tehdä nykyisin mitä tahansa, siis kuinka yksipuolisia ja törkeitä ohjelmia tahansa: täysin kansa tahdosta riippumatta.
Pari esimerkkiä ohjelmasta nimellä A-studio: Talk. 4.2. A-studiossa riehuivat skeptikot ja ilmeisesti Lääkäriliitto – toimittajien ”tietolähteet” - mielin määrin herjaamalla ja loukkaamalla noin 1/3 osaa Suomen kansasta, katso http://areena.yle.fi/1-3073419. Vaihtoehtoisia hoitoja törkittiin tavalla, joka jää historiaan suomalaisen törkyjurnalismin huippusuorituksena. Seuraava saman toimittajan A-studio: Talk 11.2., ilmeisesti saatuaan palautetta kansa kädestä, kuten SOME-keskusteluista voi nähdä, tuottaa pari poliitikkoa, lehtimiehen ja itse Ylen toimitusjohtajan studioon todistamaan kuinka hieno laitos Yle oikeasti on, katso http://areena.yle.fi/1-3073420. Koko porukka mielisteli Yleä suu maireana ja tottakai, hehän pääsivät televisioon! Kukaan ei puuttunut Ylen nykyiseen rahoitusmalliin eikä ohjelmien puuttuvaan valvontaa. Myös yleisöhaastateltavat oli sopivasti valittu. 1/3 osa Suomen kansasta sai vaieta jälleen! Tämä oli taas uusi epäkansanvaltaisen jurnalismin huippusuoritus! Toimittajalle kiitos!
Hyvä Yle! Näin toimittajien epädemokraattinen toiminta ja yksinvalta saa rehoittaa ja tuli vahvistetuksi. Kuka on kiinnostunut Ylen toimittajien taustapiireistä ja -motiiveista, siitä kuka on skeptikko, kuka Lääkäriliittoon ohjauksessa, jne. Me, 1/3 osa Suomen kansasta olemme roskasakkia. Mikä tuli näin todistetuksi. Muilla, pienilläkin vähemmistöillä, suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, sateenkaarikansa, heillä kaikilla on oikeuksia, meillä ei. Meitä voi haukkua ja herjata julkisesti mielin määrin tosiasioista piittaamatta – onhan kyseessä Yle! Mahdolliset kunnianloukkaukset ja herjaukset eivät merkitse silloin mitään, eikä 1/3 osa kansasta myöskään!
Seuratkaamme: hyllytetäänkö toimittaja, toteutuuko kansavalta Ylessä, onko vähemmistöillä, esim. 1/3 osa suomalaisista mitään oikeuksia, palautetaanko lupamaksut, paljastetaanko toimittajien taustasidonnaisuudet ja ”asiantuntijaryhmät” heidän takanaan (koskee erityisesti myös Akuuttia), onko ohjelmatoiminnan säännöstöllä ja jurnalistisella etiikalla mitään arvoa Ylessä ja jopa: syyllistyttiinkö A-sudiossa 4.2. rikokseen kansanryhmää kohtaa?
Allekirjoittanutta hävettää Ylen puolesta, sillä olenhan joskus luottanut Yleen, sen tasapuolisuuteen ja jurnalistiseen etiikkaan. Mietin, onko Ylellä todella varaa menettää kansan luottamus?

Ystävällisen terveisin
Antti Pietiäinen
Täydentävien hoitojen pioneeri
1/3 vähemmistön edustaja

torstai 2. heinäkuuta 2015

Onko "evidence based medicine" uskomus ja mainoslause?

Evidence based medicine putkahti tietoisuuteemme erityisesti 90-luvulla merkiten joidenkin mielestä tieteellisesti tutkittua totuutta lääketieteessä. Skeptikot käyttivät sitä erottamaan tutkittu tieto huuhaasta, erityisesti vaihtoehtoisita ja täydentävistä hoidoista (CAM-hoidot). Nyt 20 vuoden kuluttua on korkea aika tutkia miksi näin tehtiin ja mihin se johti?
Tieteessä mikä tahansa metodi perustuu perusoletuksiin eli aksioomeihin (=uskomukseen todellisuuden luonteesta). Mitkä ovat evidence baced medicinen perusoletukset?
1. Ihmisen hoidossa oleellista on löytää vaikuttava aine, jonka etsimiseen läätetutkimus perustuu ja joka on ilmoitettava lääkettä markkinoitaessa.
Mihin tämä oletus uskoo, kun sitä soelletaan ihmiseen?
- Se uskoo/olettaa, että ihminen on vain aineellinen olento, johon hoidollisesti voi vaikuttaa vain aineellisesti. Tätä uskomusta kutsutaan filosofiassa materialismiksi ja se sulkee pois kaikki muut mahdolliset ihmisen olemisen tasot, esim. ajatukset, tunteet, tietoisuuden, yhteisöllisyyden, tunneperimän, ja/tai palauttaa ne aineeseen (reduktionismi).
- Jos ihmisen uskotaan olevan vain ainetta, on tämä uskomus erityisen hyödyllinen lääketeollisuudelle - suorastaan tehty sille, koska lääketeollisuus voi ja pystyy tutkimaan vain aineita ja niiden vaikutuksia ja tuottaa sitä kautta itselleen bisnestä eli markkinoi ja myy tehokkaasti vaikuttavaa ainetta sisältäviä lääkkeitä. Lääketeollisuuden kannalta "Evidence based medicine" on mitä sopivin markkinointi ja mainoslause, joka samalla antaa yksinoikeuden eli monopolin hoitamiseen ja estää kilpailun sulkiessaan muut hoitovaihtoehdot pois.
2. Toinen evidence based medicinen uskomus on, että ihminen aineellisena olentona on hyvin yksinkertainen eli riittää osoittaa vain yhden aineen vaikutus yhteen oireeseen riittävällä todennököisyydellä. Tämä riittää myyntiluvan saamiseen, kun lisäksi osoittaa, että aine ei johda liiallisiin riskeihin eli myrkkyvaikutuksiin lyhyellä tähtäimellä (toksisuustutkimukset). Pitkäaikaisten myrkkyvaikutusten (sivuoireiden) koekaniineina ovat ainetta käyttävät ihmiset, koska aineiden kasaantumista kehoon pitkällä aikavälillä ei taritse tutkia. Näin pitkäaikaisten vaikutusten seuranta on puutteellista ja käyttäjien aktiivisuuden varassa. Myös hyvin monimutkaiset vaikutusmekanismit (muut aineet, yhteisvaikutukset, jne.) ja aikaseurannat suhteessa näihin voidaan unohtaa, samoin muut mahdolliset luonnonmukaiset tavat hoitaa esim. ruokavaliolla tai tunne- ja kehoterapioilla, koska niitä ei näin yksinkertaisella metodilla edes voida "todistaa" toimiviksi. Niiden vaikutushan kun ei ole yksin aineelinen, vaan inhimillinen ja kokonaisvaltainen, sisältäen ihmissuhteet, tunteet, ajatukset, tunneperimän, tietoisuuden, joita voidaan tutkia vain ihmistieteen tutkimusmetodilla, jossa ihmisen yksilöllisellä kokemuksella on ratkaiseva asema.
- Näin lääketutkimus on halpaa, nopeaa ja myyntilupa irtoaa nopeasti ilman kriittistä puolueetonta arviointia ja vaihtoehtojen vertailua.
3. Kolmas oletus on se, että oireen hoitaminen / poistaminen riittää. Kun kiinnitetään huomio vain oireeseen, jää syy kokonaan hämärän peittoon ja hoitotulos voi olla heikko, jopa vahingollinen. Pahimmillaan vain oiretta hoitamalla syy tukahdutetaan ja tila kroonisoituu, jääden pysyväksi. Oirehoidon seurauksena voi myös syntyä lumipalloefekti: syntyy yhä uusia oireita, joiden hoito synnyttää taas uusia oireita, jne. Myös oirehoito riittää -oletus / uskomus sopii lääketeollisuuden käteen hyvin. Se takaa pysyvät ja yhä lisääntyät lääkkeiden myyntitulot ihmisen loppu eliniäksi, koska krooninen sairaushistoria pelkillä oirehoidoilla vain pitenee ja pitenee. Koska oireiden syyt nyky-yhteiskunnassa ovat yhä useammin sosiaalisia, opittuihin tottumuksiimme, ruokavalioomme, ihmissuhteisimme ja tunnekriiseihimme liittyviä, pahenevat ja kumuloituvat nämä todelliset sairauksien syyt ja jäävät ilman huomiota ja hoitoa. Usein ihminen pitkällä tähtäimellä addiktoituu lääkkeisiin tai sairastuu entistä pahemmin niiden takia.
Jo nämä kolme oletusta saattavat evidence based medicinen erittäin kyseenalaiseen valoon. Se on itse asiassa vain yksi uskomus uskomusten joukossa. Tämä johtaa jatkuviin virheisiin ja tutkimustulosten helppoon manipulointiin (saadaan aina se toivottu tulos mitä halutaan) ja terveydenhoitomenojen räjähdysmäiseen kasvuun. Itse sairauksien syitä ei tarvitse tutkia eikä poistaa eikä niihin edes kajota. Lisäksi yksipuolinen ainehoito aiheuttaa uusia oireita, joita taas hoidetaan - kuinkas muuten - uusilla näihin oireisiin vaikuttavilla ainehoidoilla. Näin on keksitty lääketeollisuuden rahasampo, oirehoitojen kehä, joka ei pysähdy. Se on ikiliikkuja, joka pysähtyy vasta kun ihminen kuolee.
1. Tutkimuskohteen eli ihmisen olettaminen vain aineeksi on uskomus ja verrattavissa mihin tahansa uskontoon. Jos ihminen uskoo materialismiin ja tekee aineesta Jumalan itselleen, niin uskontona se on sallittua, mutta tieteenä katastrofi. Lääketutkimus ja lääketiede on näin tehnyt aineesta (=vaikuttava lääkeaine) Jumalan itselleen. Kaikki lääkärit on pakotettu uskomaan samoin, kun samanainaisesti tämän uskomuksen kanssa lääkärivala muutettiin siten, että vain aineisiin, evidence based medicine -lääkeaineisiin, uskovat saavat harjoittaa lääkärin ammattia ja muut, siis vääräuskoiset erotetaan ja heiltä viedään lääkärin oikeudet. Tämä sopii eriomaisesti lääketeollisuuden tarpeisiin, koska lääkäri alistetaan samalla uskomaan lääketeollisuuteen, joka tuottaa heidän käyttöönsä yhä uusia aineita.
2. Usko aineeseen, lääkeusko, on siis kuin tehty lääketeollisuutta varten. Evidence based medicine onkin kaikkien aikojen tuottoisin mainoslause, mitä mikään tieteen / teollisuuden ala on koskaan keksinyt. Edes mainosrahaa ei juurikaan tarvita, koska lääkärit on valtioiden toimesta (esim. lääkärivalan muuttaminen ja käypähoitosuositukset) pakotettu toimimaan mainosmiehinä ja lääkemyyjinä. Markkinointiketju on edullinen, täydellinen ja valtion tukema.
Uskontoja on kaikenlaisia, mutta tämä tiedeusko on kyllä kaikkien aikojen rahakkain ja ovelin sellainen.
Jos lääkärinä et usko ja toimi evidence based medicine -ohjeistuksen mukaan, Sinut uhataan erottaa, kuten muissakin uskonnoissa tehdään. Kela korvaa ja valtio suojelee niitä, jotka uskovat "oikein". Tätä voisi kutsua jopa tieteelliseksi totaritarismiksi, jossa koko järjestelmä on alistettu yhden, hyvin yksipuolisen ja puutteelisen tieteellisen paradigman uhriksi. Näin estetään luovuus, uudet innovaatiot ja kehitys pysähtyy. Vain yksityinen bisnes, lääketeollisuus lihoo ja hyötyy ja voi samalla ohjata tulevia hoitokäytäntöjä mielin määrin.
Valvotusti ja kohteeseen soveltuen rajattuna evidence based medicine kyllä toimii omissa rajoissaan. Silloin kun luonnonmukaista, ilman sivuvaikutuksia olevaa ja ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioivaa vaihtoehtoa ei ole, on aineellinen vaikuttaminen toki paikallaan. Ensin on kuitenkin aina selvitettävä ennaltaehkäisyn mahdollisuudet, esim. ravinto, yrtit ja luonnonmukaiset täydentävät hoitovaihtoehdot, ja vasta sen jälkeen on oikein turvautua kovempiin keinoihin, jolloin joudutaan hyväksymään niiden sivuvaikutukset. Vain näin toimien aineellisten lääkehoitojen vahingolliset vaikutukset, mm. riippuvuuksien syntyminen, sivuvaikutukset, niiden hoito yhä uusilla oirehoidolla ja hirvittävästi kasvavat lääkemenot, jota kansantalous ei kestä, voidaan estää.
Terveydenhoitomenojen raju kasvu ei ole hyvien uusien hoitojen seurausta, vaan uusien turhien ja jopa vahingollisten hoitojen seurausta, joiden yhteinen nimittäjä ja luoja on evidence based medicine, lääkärivalan muuttaminen ja käypähoitosuositukset, jotka ovat lääketeollisuuden ohjauksessa (evidence based medicine -ohjaus).

Terveydenhoitomenoja voitaisiin tehokkaasti vähentää seuraavin keinoin:
1. Kokonaisvaltiaisen ihmistieteellisen humanistisen lähestymistavan käyttöönotolla tutkimuksessa ja hoidossa, koska ihminen on kokonaisvaltainen olento, kehollisuuden lisäksi esim. ajatteleva, tunteva ja sosiaalinen.
2. Ennaltaehkäisevien ja täydentävien hoitojen käyttöönotolla rekisteröimällä ne.
3. Luopumalla edidence based medicine- doktriinista ainoana oikeana lähestymistapana / uskonkappaleena.
4. Ottamalla käyttöön oirehoitojen sijasta sairauksien todellisiin syihin keskittyvät tutkimusmetodit ja tieteelliset paradigmat.
5. Valvomalla ja kontrolloimalla lääketeollisuutta, niin että se ei enään voi ohjailla lääkäreitä pelkkiin oirehoitoihin, jotka aiheuttaat sairaille suurta kärsimystä ja toivottomuutta ja köyhdyttävät valtioiden kassat.
6. Palauttamalla lääkärivala alkuperäiseen hippokrateelaiseen muotoonsa, jossa lääkärillä on eettinen vastuu ammatinharjoittamisestaan.
7. Estämällä lääketeollisuuden suora vaikutus lääkäreihin (korruptiolainsäädäntö ja valvonta).
8. Luopumalla nykymuotoisista käypähoitosuosituksista. Tilalle kokonaisvaltaiset, ennaltaehkäisevät, humanistiset ja erilaiset yksilöt huomioivat hoitovaihtoehdot.
9. Muuttamalla lääketieteen nimi, joka nyt harhaanjohtavasti mainostaa vain lääkehoitoa, terveystieteeksi, jonka sateenvarjon alla tulee olla koko ennaltaehkäisyyn painottava terveydenhoito.

Ylläolevan perusteella evidence based medicine on lähinnä uskoon perustuva mainoslause, joka on kehitetty ja  soveltuu vain nykymuotoisen materialistisen lääketeollisuuden käytöön, mutta joka modernissa kokonaisvaltaisessa terveystietteellisessä ajattelussa on vanhentunut, yksipuolinen ja siksi siitä tulee vahingollisena luopua.

Antti Pietiäinen
Humanistisen, kokonaisvaltaisen terveystieteen edustaja.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Onko lääketiede menettämässä otteensa?

Olen ihmetellyt viimeaikaista menoa, kun lääketeollisuuden mokat ovat tulleet yleisesti tietoon. Viittaan esim. opiaattisärkylääkkeisiin, http://areena.yle.fi/1-2446876, kolesterolilääkkeisiin, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051419685708_uu.shtml, jota juttua Iltalehti jo ehti korjatakin. Ikäjakauman huomioonotto ei kuitenkaan paljoakaan muuta lopputulosta. Muita mokia esim. ennaltaehkäisevä lääkitys diabetes 2:den hoidossa, http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html…. tai entäpä väite, ettei lääketeollisuus edes halua parantaa syöpää, koska se on niin tuottoisa bisnes, http://www.naturalnews.com/049816_Big_Pharma_cancer_industr….? Pisimmälle menee lääketeollisuutta itsekin palvellut professori Peter C. Gøtzsche, joka vertaa kirjassaan Tappavat lääkkeet lääketeollisuutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014090718638829_ul.shtml. 
Jopa Suomen Käypä hoito -suositusten sanotaan olevan lääketeollisuuden masinoimia, http://www.kaleva.fi/…/hoitosuositusten-tekijoilla-…/697896/. Näinhän lääketeollisuuden bisneksenteko on suorastaan "valtiollistettu", koska lähes koko Suomen lääkärikunta on riippuvainen näistä "lääketeollisuuden" antamista suosituksista. Näin lääketeollisuus on muutanut lääketieteen ja jopa sen käytännön harjoittamisen puhtaaksi bisnekseksi. Kun huomioidaan yhteiskunnan verovaroin maksamat Kela -korvaukset ja lääketieteen oleminen yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa (ja lähes täysin vailla kilpailua), on tämä kautta aikojen ehkä suurin puhallus mitä mikään yksityinen taho / teollisuudenhaara on ikinä tehnyt!
Kun lisäksi lääketutkimus on lähes puhdasta lääketeollisuuuden salatiedettä, johon edes WHO ei näytä voivan puuttua, http://www.potilaanlaakarilehti.fi/…/who-vaatii-kaikkien-…/…, vaan sekin vain vaatii kaikkien lääketutkimusten julkaisemista, niin umpikuja on valmis.
Voitaneen jopa puhua kaikkien aikojen rahakkaimmasta korruptiosta, johon "vaalirahakohun" nimissä yllä olevassa Kalevan jutussakin viitataan.
Nyt kun lääketeollisuus näyttää menettäneen kasvonsa ja samalla tältä osin myös lääketiede, niin mikä on enää lääkärin asema? Onko hän enää pelkkä lääketeollisuuden juoksupoika, johon psykiatrien osalta Ben Furman uutuuskirjassaan viitataan,  http://www.iltalehti.fi/mieli/2015051719710238_md.shtml. Tähän viittaa myös lääketeollisuuden käyttämä valtava rahamäärä lääkäreihin, http://www.kauppalehti.fi/…/al-laakefirmat-syytav…/6RbvquqX . Tätä rahaa yksityinen bisnes tuskin tuhlaa turhaan, ilman vastinetta? Ja kun lisäksi lääkärikunta on Käypä hoito -suositusten armoilla jo lääkärivalansakin takia, jossa hippokrateelaisella omallatunnolla ja etiikalla ei ole enää sijaa, on tilanne surkea. Meitä ei siis hoida enään lääkäri, vaan peitetysti "lääketeollisuus", hieman yksinkertaistaen. Kyllä tässä lääkärin etiikka paukkuu liikaa ja olisikin korkea aika muuttaa lääkärivalaa, palauttaa se alkuperäiseen hippokrateelaiseen muotoonsa. Ymmärrän omantunnon omaavien lääkäreiden huolen tästä, josta toistuvasti saa kuulla ja lukea.
Kun tiedetään lisäksi kuinka valtava säästö yhteiskunnalle ja kuinka suurien kärsimysten loppuminen ihmisille olisi siirtyminen luonnonmukaisiin, täydentäviin ja perinnehoitohin, http://yle.fi/…/hurja_vaite_perinnelaaketieteen_osa…/6739102, niin miksi niin ei tehdä? Miksi täydentäviä hoitoja ei ole vieläkään rekisteröity? Jos uusi hallitus ei sitä tee, joutuu se erittäin epämukavaan valoon: onko tässä hidastelussa kyse korruptiosta? Onko lääketeollisuus lyönyt rahaa tiskiin? Lobbareitahan siellä on pilvin pimein?
En ymmärrä. Miksi ihmisten turhan kärsimyksen pitää jatkua ja esim. lääkehuumeriippuvuuksien vain lisääntyä? Miksi lääketeollisuuden annetaan lihoa yhteiskunnan ja veronmaksajan kustannuksella? Miksi lääketeollisuutta / lääketiedettä ei valvota eikä panna kuriin? Miksi tehokkaita luonnonmukaisia hoitoja ei tutkita ja oteta käyttöön? Miksi, miksi, miksi?

Antti Pietiäinen


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Asiakastapaus Maija: Identiteetti hukassa

Tunneterapiakoulutuksiin ja myös terapioihin tulee yhä enemmän ihmisiä, jotka etsivät itseään, identitteettiään. Se on nykyisin usein joko koulutukseen tai terapiaan tulon syy. Terve tunnetasapaino ja identiteetti ovat terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Ne ennaltaehkäisevät sairauksia paremmin kuin mikään muu. Ne omaava ihminen valitsee terveellistä ravintoa ja liikkuu riittävästi, koska hänellä on siihen motiivi, energiaa ja syy. Hän liittyy muihin ihmisiin oikealla tavoin, itsenäisenä, ilman läheisriippuvuutta ja tarvetta hallita. Hän uskaltaa sitoutua, rakastua, ottaa rohkeasti elämisen riskin - tässä ja nyt.

Seuraavassa haluan jakaa yhden tunnetaideterapiaprosessin tarinan. Henkilön nimi on vaihdettu.

Epätodellinen prinsessa

Maija kokee olevansa ei-kukaan tai oikeastaan aina se mitä kukakin haluaa hänen olevan: hänellä on vaihtuva identiteetti. Hän ei tiedä kuka on ja mitä haluaa. Ulospäin hän on vahva: miehet pelkäävät häntä. Hän käyttää miehiä halutessaan jopa hyväkseen, mutta ei pysty sitoutumaan tunnemielessä.
Tästä lähtökohdasta Maija tulee tunnetaideterapiaan ja haluaa tietää kuka on, löytää itsensä, identiteettinsä.
Pelko
Maijan ensimmäinen maalaus oli Pelko, uskallanko lähteä tunnematkalle itseeni, kohdata omat traumani? Hän käy keskustelun läheisensä kanssa:
Hän: ”Siinä on puita.”
Maija: ”Niin on, se on vähän niin kuin polun alku, vähän pelottavaan metsään, jonne täytyy kuitenkin mennä, kun se on niin kaunis ja kiehtova.”
Hän: ”Mitä siellä toisessa päässä on?”
Maija: ” Toivottavasti hyviä asioita. Varmasti hyviä asioita.”
Hän: ”Sun täytyy maalata se. Ja vielä se, joka on polulla.”

Epätodellinen prinsessa
Maija maalaa seuraavaksi kuvan, jonka nimeksi tulee "Epätodellinen prinsessa". Hän on yksinäinen ja sitoutumiskammoinen, mutta kaipaa läheisyyttä, kosketusta, kykenemättä kuitenkaan siihen muuta kuin tilapäisesti, seksuaalisessa mielessä. 
Voisi sanoa, että hän on sairastunut vahvuuteen omien lapsuutensa ja tunneperimänsä traumojen takia, ollen niiden vanki, niiden vietävissä. 

Herää kysymys: uskaltaako hän luopua vahvuudesta ja kohdata yksinäisyytensä, lapsuutensa ja perimänsä pelot?


Mikä on Maijan identiteetti, suhde äitiin ja isään, isovanhempiinsa? Löytyykä niistä selitys?
                                                                                                                                                                 
Haaveäiti
Möhkäle isä
Leijonaisä
Äidin toinen puoli
  










  

  Maijan suhde äitiin ja isään on hyvin kahtiajakautunut:
  Vasemmalla äidin kaksi eri hahmoa, vahva hopeinen haaveäiti ja äidin toinen, käyttäytymisen irvokas puoli, jota hän tyttönä ei voi olla huomaamatta.Vasemmalla leijonaisä, haavekuvana, ja sen vieressä todellinen, pois katsova, möhkäle isä. Näistä Maija yrittää rakentaa identiteettinsä.





 
Elämänkaarikuva, Maija 7-8v

Tämä elämänkaarikuva on Maijan tunnperosessissa keskeinen. Hänen vanhempansa eroavat, kun hän on 7-8 vuotias. Samalla koulu alkaa ja hänen veljensä sairastuu, hänestä tulee erityislapsen sisar. Hän tuntee olevansa täysin hylätty, syrjäytetty ja vailla turvaa. Tämän trauman kohtaamisesta alkaa eheytyminen. Vain kivun ja tuskan kohtaaminen mahdollistaa paranemisen.



Maija menee syvemmälle itseensä, tunneperimäänsä ja uskaltaa maalata tunneperimänsä nais- ja mieskuvat.
Perimän mies: shemeikka

Kevytkenkäinen nainen perimässä
Huikentelevainan, kevytkenkäinen nainen ja shemeikka, väkivalainen juoppo, renttu mies.

He löytyvät 2-3 sukupolven takaa perimästä. Näidenkö mallien vanki hän on ollut? Nöyrtyminen tunnustaa olevansa 
vain tunneperimän ketjun yksi lenkki, on Maijalle kova paikka, kunnes hän hyväksyy, että tämä on identiteettiprosessin yksi vaihe.


Prinsessa on laskeutunut keskuuteemme

Tunneperimän nais- ja mieskuvien kautta Maija malaa spontaanisti itsensä jälleen prinsessaksi, jota hävettää, hän ei halua näyttää tätä työtä. Tunnetaideterapia on kuitenkin edennyt merkittävästi: Prinsessa on tässä laskeutunut muiden ihmisten joukkoon, vaikka pelko ja häpeä on vielä kova.




Pieni tyttö haluaa syliin

Tunneperosessi johtaa vilpittömän etsijän vääjäämättä nöyrtymään (tunteiden dynamiika -mallin toinen raja). Maija tekee savesta pienen syliin pyrkivän tytön, joka kaipaa läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta. Maija silittelee ja paijaa tyttöä, kunnes se vahingossa putoaa lattialle ja särkyy. 
Voi sitä itkua, kunnes hän huomaa: Se olikin vain särkynyt saviruukku ja nöyrtyminen on vain itsensä löytämisen ja täydellisen hyväksymisen yksi askel polulla, johon hän oli rohkeasti päättänyt lähteä.




Pelko tulla näkyväksi
Minä saan olla
Pelko tulla näkyväksi, omaksi itsekseen on suuri, pieni tyttö tuskin näkyy ja huutaa peloissaan (vasemmalla). 

Oikealla Maija vihdoin yli kahden vuoden tunneprosessin jälkeen uskaltaa olla itsensä: 

SAAN OLLA,  
SAAN PYYTÄÄ, 
SAAN PALJASTAA HAAVOITTUVUUTENI,
 SAAN OLLA KESKENERÄINEN


Alaston totuus
Maijan viimeisin työ tässä tunnetaideterapiaprosessissa on riemastuttava vapauden ja ilon kiljahdus: Alaston totuus minusta. Tässä olen enkä muuta voi. 
Tämän kuvan maalattuaan hän uskaltaa rakastua, sitoutua, mitä kukaan hänet tunteva ei olisi voinut uskoa todeksi: Prinsessa löytää prinssinsä! 
Onko tämä rakkaus ikuista, jää kysymysmerkiksi, mutta tämä prosessi, nyt-hetkessä, kuva, tuska, väri, kyynel ja ilo kerrallaan on ikuista. Se on Maija juuri nyt, aitona ja todellisena - tänä tuntemisen ja elämisen hetkenä.

Antti Pietiäinen
TTT-metodin kehittäjä 
ja opettaja

PS. Tunnemaalausiltoja ja TTT-kursseja Kaironissa, Helsingissä ja Turussa, ks. Kaironin kurssikalenteri, jonne linkki tässä: http://www.kairon.fi/terapiamuodot/kurssikalenteri
Tänä keväänäkin ehdit vielä mukaan!